Lisää harjoittelua

Voi luoja. Kyllä vasta leikattu polveni kiittää kahden työntäyteisen päivän jälkeen. Eräässä pikkukaupungissa oli lauantaina kolme muotinäytöstä. Lähdin tapahtumaan mukaan harjoittelijana. Perjantaina minun piti tavata opettajani kauppakeskuksessa yhdeltä, mutta hänelle oli tullut viivästyksiä ja saapui paikalle n.puoli kolme. Tällä aikaa minun tehtävänäni oli hakea useista liikkeistä somistajien valmiiksi kokoamat vaatekokonaisuudet meidän käyttöömme annettuun tyhjään liiketilaan. Se sujui kohtalaisen nopeasti, mutta en ihan kaikkia ollut vielä ehtinyt opettajan saapuessa.

Sitten parista liikkeestä meidän piti itse koota malleillemme asukokonaisuuksia, niin miehille, naisille kuin lapsillekin. Siihen sitä aikaa sitten menikin, n. 3tuntia. Mutta se oli todella hauskaa, pääsi toteuttamaan itseään asuja kootessa. Mallit saapuivat kuuden maissa. Sovitukset alkoivat. Joku liikeketju oli laittanut aivan eri vaatteita kuin mistä oli sovittu, minä sitten juoksin niitä vaihtamassa. Osalle piti vaihdella kenkiä, kun olivat liian pieniä. Jossain vaiheessa tajuttiin, että miehiltä puuttui asuista kenkiä. No minä niitä sitten katselemaan eräästä kenkäkaupasta 15min ennen liikkeen sulkemista. Samaan aikaan olisi pitänyt olla myös hakemassa viimeistä vaaterekkiä eräästä toisesta liikkeestä. Huhhuh. Monta muutakin muutettavaa asiaa huomattiin illan aikana, mutta koska liikkeet olivat jo sulkeutuneet, piti ne vain kirjata ylös ja jättää aamuksi.

Lähdin nukkumaan ensimmäisten mallien kanssa samaan aikaan. Yöpaikkaan päästyäni, huomasin polveni turvonneen palloksi. Siinä sitten kylmäpussia polvelle ja pari lasia viiniä. Nukkumisesta ei tullut mitään, koska seuraavana päivänä ennen näytöksiä hoidettavat asiat pyörivät mielessä karuselliä.

Aamulla kasilta silmät ristissä raahauduin takaisin kauppakeskukselle. Aluksi harjoiteltiin näytöksen kulku läpi. Sitten odottelin, että liikkeet avautuivat ja pääsin etsimään puuttuvia vaatteita ja asusteita. Kymmenen aikaan mallit kantoivat asunsa vaatteiden vaihtopisteeseen erään liikkeen takatilaan. Malleja meillä oli siis yhteensä 15. Mukana lapsia, teinejä, miehiä ja naisia. Tässä vaiheessa viimeisetkin liikkeet avasivat ovensa ja pääsin hakemaan loput tuotteet. Hieman tätä ennen myös huomattiin, että kauppakeskus ei ollut hommannut paikalle ollenkaan äänentoistolaitteita ja dj:tä. Siinä sitten opettajani hoiti sitä asiaa ja minä keskityin näytöksen viimeistelyyn. Lopulta laitteet saatiin, mutta dj:tä ei. Opettajani, joka myös juonsi shown, joutui hoitamaan itse musiikin. Hieman haastetta.

Toki haastetta riitti itsellänikin. Lapsilla oli vanhemmat avustamassa vaihdoissa ja teineillä oli vain pari asua, mutta minun tuli avustaa kymmentä mallia vaatteiden vaihdossa ja yrittää vielä ehtiä katsoa, että kaikki vaatteet ja asusteet oli puettu oikein ja hyvännäköisesti. Kiirettä piti ja sama toistui kolmessa näytöksessä, joiden välissä oli aina n.puoli tuntia. Kaikki sujui kuitenkin hyvin ja parani näytös näytökseltä.

Näytösten jälkeen oli vielä edessä vaatteiden sekä asusteiden tarkistus ja palautus liikkeisiin yhdessä mallien kanssa. Puoli neljän maissa pääsin vihdoin lähtemään pois. Ennen lähtöäni sain kuitenkin reilusti positiivista palautetta. Tuntui mahtavalta. En ollut siis rehkinyt turhaan. Tästä menin vielä yöpaikkaani hetkeksi laskemaan polven turvotusta ja sitten ajelin kotiin Helsinkiin. Viime yönä nukuin kuin tukki!!!

Aloitus

Tänään sitten sairaslomalla pari viikkoa viruttuani, päätin vihdoin koettaa tätä ns. bloggaamista. Suurimmat kiinnostuksen kohteeni ovat tällä hetkellä muoti, stailaus, meikkaus ja kaikki niihin liittyvä. Käyn erästä stylisti -kurssia tällä hetkellä ja täytyy sanoa, että on kyllä varsin mielenkiintoinen kokemus ja saa nähdä mitä tästä seuraa vai seuraako yhtään mitään.

Viime lauantaina oli ensimmäinen harjoitteluni Voicen muotiviikolla ja huolimatta vastaleikatun polven aiheuttamista kipuiluista, oli kokemus mahtava. Vaikka eihän hommamme mitään hohdokasta ollut, niin olihan se vallan ihanaa päästä hipelöimään mm. Tiia Vanhatapion ja Mert Otsamon vaatteita, sekä Minna Parikan kenkiä.

Pieni paniikki meinasi ennen näytöksen alkua iskeä, kun ei vastaavia kokemuksia juuri ennestään ollut (jos ei ammattikoulun aikaisia pieniä näytöksiä oteta huomioon). Mutta hyvinhän se meni, enkä unohtanut malleilta mitään. Parilla tosin oli Stylistin käsittelyn jälkeen vielä asusteet vaihtaneet paikkaa, mutta mitäpä tuosta.